Valimotoimialan kuvaus
Valimoteollisuus mahdollistaa suomalaisen teollisuuden menestymisen yhtenä toimittajana muiden joukossa. Teknologiateollisuus ry Valutuoteteollisuusyhdistykseen kuuluvien yritysten tuotannon arvo oli vuonna 2009 noin 250 miljoonaa euroa. Työntekijöitä alalla on noin 2500 henkilöä. Lisää tilastoja tästä. Teknologiateollisuus ry:n Valimoiden toimialaryhmään kuuluu 31 jäsenyritystä. Valimot jaotellaan raaka-aineen mukaan valurauta-, teräs- ja metallivalimoihin.
Rautavalimot
Yli kymmenen henkeä työllistäviä rautavalimoita on Suomessa 13 kpl. Valuraudan automaattikaavausta harjoittavat Componenta Oyj Karkkila, Pietarsaari ja Pori sekä Niemisen Valimo Oy. Käsinkaavauspuolella suurimmat rautavalimot ovat Componenta Suomivalimo Oy Iisalmessa, Leinovalu Oy Salossa, Metso Foundries Jyväskylä Oy Jyväskylässä, Peiron Oy Kangasalla ja Kokemäellä sekä Uudenkaupungin Rautavalimo Oy. Valuraudan valamisessa on tapahtunut voimakasta keskittymistä, minkä vuoksi pienten rautavalimoiden määrä Suomessa on nykyisin suhteellisen vähäinen.
Teräsvalimot
Suuria teräsvalimoita on tällä hetkellä seitsemän: Keycast Oy Raahe, Leinovalu Oy Salo, Metso Minerals Oy Lokomo Steel Foundry Tampere, Peiron Oy Kokemäki, Sacotec Components Oy Riihimäki sekä Sulzer Pumps Finland Oy Karhulan Valimo.
Kaikkien em. teräsvalimoiden tuotantotekniikka on käsinkaavaus hartsihiekalla lukuunottamatta Sacotecia, missä muotit tehdään tarkkuusvalutekniikalla. Keycast Oy käyttää käsinkaavauksen lisäksi myös kuorimuottitekniikkaa. Sulzerin valimo käyttää myös ns. Replicast-menetelmää.
Metallivalimot
Metallivalimoissa tuotantomenetelmänä on joko hiekkavalu tai valu kestomuotteihin. Ylivoimaisesti eniten ei-rautametalliseoksista Suomessa valetaan alumiiniseoksia eri kestomuottitekniikoilla. Alumiiniseoksia kestomuottiin valavista yrityksistä mainittakoon Alteams Oy:n tuotantolaitokset Laihialla ja Lopella sekä Novacast Oy Pirkkalassa, Alsiva Oy Lehmossa, Jukova Oy Yliskulmassa, KM-Valu Ky Säynätsalossa sekä Selcast Oy Karjaalla.
Alumiinin hiekkavalua harjoittavat Suomessa mm. Erikoisvalu H. Laakso Oy Mäntsälässä sekä Alteams Oy Lopella. Suurimmat kupariseosvalimot ovat: Keskipakovalu Oy Tampereella, Oras Oy Raumalla sekä Oy Johnson Metall Ab Pirkkalassa. Sinkkiseoksiin keskittyvä yritys Suomessa on Abloy Oy. Magnesium- ja titaaniseosten valaminen on Suomessa hyvin vähäistä.
Markkinatilanne
Kilpailutilanteen kiristyminen, hintapaineet ja kansainvälistyminen ovat olleet merkittäviä taustatekijöitä valimosektorin viime aikojen voimakkaalle keskittymiselle. Synergiaetuja on hyödyntänyt muun muassa rautavalimokonserni Componenta Oyj, joka on levittäytynyt Hollannin, Turkin ja Ruotsin puolelle. Myös raahelainen Keycast Oy ja Uudenkaupungin Rautavalimo Oy ovat hakeneet kokoa Ruotsissa sijaitsevien valimoiden ostolla. Kuusakoski-konserniin kuuluva Alteams Oy on kasvanut uusille markkina-alueille Kiinaan ja Intiaan.
Kansainvälistymisen myötä kilpailu on tullut entistä kireämmäksi. Pienten ja keskisuurten valimoiden selviytymiskeinot ovat erinomaisen hyvä osaaminen, laatu, tuotekehitysyhteistyö ja toimitusvarmuus. Ainakin keskisuuret valimot tuntuvat löytäneen oman sektorinsa varsin hyvin.
Kansainvälisesti ottaen valimoteollisuuden muutokset riippuvat yleisestä maailmanlaajuisesta talouskehityksestä ja erityisesti mm. ajoneuvoteollisuuden kasvusta. Ajoneuvoteollisuudessa tapahtuvat määrälliset ja laadulliset muutokset esimerkiksi rautavalujen ja kevytmetallivalujen kulutussuhteissa näkyvät suoraan valimoissa. Autoissa on pyritty painonvähennyksiin sekä lisäämällä alumiinin ja magnesiumin käyttöä (usein nimenomaan valuina) että luopumalla metalleista muovien (polymeerien) ja polymeeripohjaisten komposiittimateriaalien hyväksi. Toistaiseksi kehitys ei ole aiheuttanut katastrofia valimoteollisuudelle, jonka ehdottomasti suurimpia asiakkaita ajoneuvoteollisuus edelleenkin on ja tulee ilmeisesti myös vielä pitkään sellaisena pysymään. Kierrätettävyysnäkökohdatkin pitävät rauta- ja teräsvaluja kilpailukykyisinä mm. kevytmetalleihin ja muoveihin nähden.
Yleisen näkemyksen mukaan suomalaisten valimoiden menestystekijät globaaleilla valumarkkinoilla ovat seuraavanlaiset: tehdään yksittäis- tai piensarjavalmistusta tilausohjautuvasti nopeasti ja joustavasti, toimitusaika on myös usein valimon asiakkaan oma kilpailuetu. Toimitetaan asennusvalmiita komponentteja/osakokoonpanoa suoraan asennuslinjalle ja verkostoidutaan kilpailukykyisten toimijoiden kanssa. Tuodaan lisäarvoa asiakkaalle tuotekehitysyhteistyöllä, koska aina löytyy joku, joka on valmis tekemään halvemmalla. Tuotekehityksessä läheisyys ja kotimaisuus ovat etuja. Kotimaisillakin valutuotteilla pitää kuitenkin olla markkinahinta tai tarpeeksi lähellä sitä. Sopeudutaan proto- ja backup-valimon rooliin. Länsimainen backup-valimo tarvitaan aina jos volyymit tulevat halvan kustannustason maista. Erikoistutaan ja rakennetaan asiakaskohtaisia linjastoja.
Vuoden 2008 lopulla alkanut taloustaantuma on luonnollisesti vaikuttanut myös valimoiden tilanteeseen radikaalisti. Ajoneuvoteollisuus on suurin yksittäinen valuja käyttävä teollisuudenhaara ja tällä hetkellä syvässä kriisissä. Onneksi Suomesta ei juurikaan toimiteta valuja henkilöautoteollisuuteen, mutta raskaisiin kuorma-autoihin ja työkoneisin kylläkin. Luonnollisesti myös metsä- ja paperiteollisuuteen komponentteja toimittavat valimot tulevat kokemaan vaikeuksia. Sen sijaan esim. tuulivoimalakomponenttien tai diesel- ja sähkömoottoreiden kysyntään taantuma ei ole vaikuttanut yhtä raskaasti. Vuonna 2009 käytiin valimoiden tuotannon osalta ns. pohjalla. Vuonna 2010 odotetaan selvää piristymistä, mutta aika näyttää…

