Kestävä kehitys

Valimoiden ympäristökuorma muodostuu pääasiassa erilaisista päästöistä ilmaan sekä tuotannon yhteydessä syntyvistä sivutuotteista kuten käytetty valimohiekka, -pöly ja erilaiset sulatuskuonat. Ympäristölupa vaaditaan Suomessa valimoilta, joiden tuotanto on yli 200 tonnia vuodessa. Tämä ja myös suomalaisten valimoiden esimerkillinen suhtautuminen ympäristöasioihin on aikaansaanut sen, että nyt käytetyt valimohiekat kierrätetään tehokkaasti valimon omassa prosessissa elvyttämällä ja aikaisemmin jätteeksi menneelle hiekalle on kehitetty useita uusiokäyttökohteita mm. maarakentamisessa. Eri valimoprosesseista syntyvä hienojakoinen pöly pitää suodattaa siten, ettei ilmaan pääse pölyä valimoiden piipuista käytännössä lainkaan. Käytännössä päästötasot ovat asettuneet alle 10 mg pölyä kuutiossa ilmaa tasolle, kiitos nykyaikaisten ja tehokkaiden suodatinlaitteistojen.

Myös Euroopan tasolla ns. IED-päästödirektiivin tarkoituksena on estää ja vähentää teollisuuslaitosten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Direktiivi koskee suurimpia teollisuuslaitoksia, kuten energiantuotantolaitoksia, kaasun- ja öljynjalostamoja, metallien tuotantoa ja -jalostusta, mineraaliteollisuutta, kemianteollisuutta ja paperi- ja kartonkiteollisuutta sekä jätehuoltolaitoksia, kuten yhdyskuntajätteen polttolaitoksia ja kaatopaikkoja. IED-direktiivi edellyttää Euroopan komissiota järjestämään BAT-tietojenvaihtoa (Best Available Technology) teollisuuden ja viranomaisten välille. Ensimmäinen ns. ValimoBAT julkaistiin vuonna 2005. Parastaikaa ko. asiakirjaa ollaan uusimassa ja se astunee voimaan vuonna 2024.

Suomalaiset valimot ovat kierrättäjinä ja ympäristöseikat huomioon ottavina tuotantolaitoksina jo Euroopan huippua. Valimoiden sulatuksessa käyttämä valurauta- ja teräsromu on arvokasta raaka-ainetta, joka myös muodostaa suurimman osan valimoiden materiaalikustannuksista.

Terästeollisuus (SSAB, Ovako jne.) on teräsromun suurin kuluttaja. Romun kaupallinen luokittelu kuvastaakin ensisijaisesti terästeollisuuden tarpeiden arvostusta. Valimoteollisuuden romujen laatuvaatimukset pyritään toteuttamaan yleisluokitteluun sisällytetyn erikoisluokan avulla ja kunkin valimon asettamien vastaanottovaatimusten puitteissa. Teräsromuille on romuluokittain määritelty tarkat laatuvaatimukset.

Valimot ns. elvyttävät muottien valmistamiseen käyttämänsä hiekat. Elvytys tarkoittaa sitä, että hiekkarakeen pinnalta poistetaan vanhat sideaineet, poistetaan pöly ja hiekka jäähdytetään, jonka jälkeen ko. elvytetystä hiekasta voidaan valmistaa uudelleen valumuotteja ja keernoja. Hiekkojen kiertoasteet ovat käytetystä sideainetyypistä riippuen 50–90 %. Vaikka hiekka kiertää hyvin valimoissa, osa joudutaan kuitenkin poistamaan valimokierrosta. Hiekoista osa toimitetaan edelleen kaatopaikoille. Kiristynyt ympäristönsuojelulainsäädäntö on asettanut valimot kovien haasteiden eteen, sillä kaatopaikkamaksut ovat nousseet, kaatopaikkojen määrä on vähentynyt ja päästörajat ovat kiristyneet. Käytetylle valimohiekalle onkin kehitetty useita edellä kuvattuja uusiokäyttökohteita.

Hiilijalanjäljen laskuri "VaLas"

Hiilijalanjälki on mittari, jonka avulla voidaan määrittää oman organisaation tai tuotteen ilmastovaikutus ns. CO2-ekvivalentin avulla ilmaistuna. Sen avulla voidaan selvittää suurimmat päästölähteet ja kohdistaa päästöjä vähentävät toimenpiteet oikein. Yleisellä tasolla suurimmat päästölähteet ovat energia, materiaalihankinnat ja logistiikka. Hiilijalanjälki on myös relevantti mittari arvoketjun tai toiminnan tehokkuuden mittaamiseen. Valukomponentin hiilijalanjäljen laskentaan on tehty laskuri, joka on kehitetty osana Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) Osaamisen kehittäminen valua käyttävässä teollisuudessa (OSKAVA) -projektia. Laskuri on laadittu valutuotteen valmistukselle alkaen raaka-ainehankinnasta ja päättyen siihen, kun valmis komponentti lähtee valimosta asiakkaalle. Laskenta normalisoidaan CO2– ekvivalentiksi yhtä valutuotteen bruttokiloa kohti. Tulokset ilmaistaan muodossa kg CO2-ekv. tuotettua valukiloa kohti ja kg kokonais-CO2-ekv. tuotetta kohti.

Laskurin käytöstä löytyy alla olevasta linkistä esimerkki. Muokattavan tiedoston ja manuaalin saat käyttöösi ottamalla yhteyttä hankkeen toimihenkilöihin.

VaLas esimerkki

Jouni Lehto, TAKK, jouni.lehto@takk.fi

Juhani Orkas, Aalto Yliopisto, juhani.orkas@aalto.fi